Leikkauksesta toipuminen on edennyt jo niin pitkälle, että pystyn harjoittelemaan täysin suunnitelmieni mukaan. Treenin jälkeen akillesjänne saattaa olla vielä hieman jäykkä, mutta sehän on oikeastaan yksi hailee miltä treenien välissä tuntuu - pääasia, että pystyy juoksemaan. Itseasiassa pieni kolotus treenien väliajalla (jota myös arjeksi kutsutaan) on täysin normaali olotila tässä iässä. Jos ei mihinkään jomottaisi, voisin jopa hiljaa mielessäni aavistella pahinta eli sitä, että olisin harjoitellut liian vähän. No, nyt kun juokseminen on päiväohjelmassa kahdesti päivässä minulle liian pitkän juoksutauon jälkeen, voin rehellisesti tunnustaa, että liikunta on ihan jees juttu. Olisiko tämä sitä liikunnan riemua ja iloa.
Lapsistakin huokuu liikunnan riemu ja ilo |