Kisaraportti: SM-sprintti ja -erikoispitkä 2013

Viikonloppuna oli vuoden ensimmäinen SM-turnee. Lauantaina kipaistiin Mikkelin keskustassa sprintin karsinta ja finaali. Sunnuntaina jatkettiinn vähän toisenlaisissa merkeissä Anttolan ja Puumalan seutuvilla hienossa ja raskaassa maastossa SM-liianpitkien merkeissä.

Lauantain karsintajuoksu oli tyypillinen karsintajuoksu, jossa tein 35 sek virhettä ja juoksin rauhallisesti radan läpi liikoja repimättä. Finaalissa suunnistus sujui ihan ok, mutta tein rastille 12 huonon reitinvalinnan, jolla otin tappiota noin 15 sek. Näin jälkikäteen rastiväliä mietittyäni, minun olisi ehkä kannattanut mennä punaisen viivan osoittamaa reittiä. Lisäksi rastivälillä 3-4 epäröin muutaman sekunnin invaluiskalla ja yleisörastilla eli rastilla nro 18 kiersin vesialtaan väärältä puolelta ja menetin taas pari sekuntia. Muuten meni ihan hyvin ja tuloksena ihan ok sijoitus 5. Mitali oli tavoitteena, mutta nyt on tyytyminen tuohon viidenteen sijaan.

Sunnuntain erikoispitkillä jouduin keskeyttämään, vaikka tavoitteet olivat taas mitalissa. Kun matkaa oli taitettu noin 13 km, kurkistin konepellin alle ja totesin jakohihnan katkenneen. Selvä moottoririkko siis. Pajunen diaknosoi asiantuntevasti keskeytykseni klassiseksi alikunnoksi. Vaimokin sanoi menoni näyttäneen kartanvaihdossa silmiinpistävän väsyneeltä. Jaloissani ei riittänyt voimat raskaiden mäkien kapuamiseen.Ehkä maasto oli minulle liian raskas. Päätin keskeyttää, kun Metsälä painoi heittämällä ohi ylämäessä (terveisiä vaan Juusolle). Selkäranka meinasi tosin katketa jo 3 minuutin juoksun jälkeen, kun oikealta rinteestä ryski ohi polulle jotain tai jokin. En aluksi tajunnut mikä se oli, mutta kovaa se tuli ja yhtä kovaa se meni. Askelpituudesta analysoin nopeasti kyseessä olevan joko Parjanne tai Taanila, mutta ruskea turkissomisteinen suunnistuspuku ja valkoiset polvisukat paljasti kyseessä olevan sittenkin vain nuoren Alces alces -yksilön.

Keskeytys oli noloa varsinkin, kun minua oli haastateltu pitkänmatkan kilpailuun valmistautumisesta oikein kisalehtiseenkin. Nyt minulla on siis kaksi peräkkäistä keskeytystä tältä matkalta. Nolottaa ;) Loppujen lopuksi oli hyvä asia, että keskeytin, koska olin loukannut leikatun oikean jalan nilkan/akillesjänteen kahdesti alkumatkasta. Loppuun asti juokseminen olisi tehnyt sunnuntai-illasta ja maanantaipäivästä vieläkin tuskallisemmat. Jalan satuttaminen ei kuitenkaan ollut keskeytykseni syy. Minä en vaan jaksanut juosta.

Viikonlopun saldo oli siis 5. sija ja keskeytys. Parannettavaa riittää. Seuraavat kisat ovat maailmancupin osakilpailut Nordic o-tourilla. Takavalot kohden vanhoja pettymyksiä ja etuvalot päin uusia. Urheilussa on se hyvä puoli, että pettyä voi aina uudestaan ja uudestaan.