Muutama vuosi sitten aloitin käymään Aktiacupin maantiejuoksuissa kun tajusin, että kyllä siihen voi osallistua, vaikka starttiaika onkin keskellä päivää. Hokasin, että Aktiacup-päivänä pystyy tekemään kolme lenkkiä päivässä. Joskus vielä toteutan sen idean, mikä minulle ehdotettiin taannoin. Hiihdä matkat Keravalta. Tämän päiväinen oli varmaankin seitsemäs suoritukseni tässä 10 km maantiejuoksussa. Kertaakaan en ollut päässyt alle 32 minuutin vaikka ei sen pitäisi olla mikään mahdoton suoritus, koska reitti on kuitenkin melko tasainen. Aiemmat ajat olivat osuneet aikahaarukkaan 32:03-33:19. Nuo hitaimmat ajat on tietenkin juostu lumikelillä.
 |
| Hevoskuurin juttu |
Parin väsyneen ja vaikean päivän jälkeen olin iloisesti yllättynyt juoksustani ja ajastani 31:37, mikä on yhdellä sekunnilla maantiejuoksun 10 km ennätykseni (>> Tilastopaja) ja nopein suoriutumiseni ikinä Sotungin peltoaukeilla. Tosin tuo aiempi ennätykseni on juostu puolimaratonin väliaikana SM-maantiejuoksussa. Olin tosiaan ollut aiemmin vähän väsynyt ja reidet olivat kipeät torstaina ja perjantaina. Torstaina juostessani illalla Pasilasta kotiin Keravalle olin melkein 10 minuuttia hitaampi kuin olin odottanut. Melkein myöhästyin kaupasta sen takia. Perjantain sählyn jälkeen verrytellessäni takaisin töihin jouduin pari kertaa pysähtymään kun reiden loitontaja kirrasi kiinni. Tunnustan, jouduin perjantai-iltana venyttelemään kotona, kun katsoimme Topiaksen kanssa televisiosta Vain elämää -sarjaa.
Vain elämää -sarja saisi laajentaa myös suunistuksen puolelle. Kourallinen eturivin suomalaisia suunnistajia saisivat käydä yhdessä läpi uransa parhaita rastivälejä ja kilpailuita. Yksi saa olla illan päähenkilö, kun muut suunnistavat hänen parhaimpia ja tunnetuimpia suorituksiaan uudestaan läpi. Haluaisin muun muassa suunnistaa uudestaan Mats Haldin suorituksen maailmancupin finaalissa Tsekissä 2002 (>> World Cup 2002 - Event 16 - Long (final)).
Lasten suusta kuultua
Yritin selittää Roosalle (5 v), että ei voi sanoa koska ensimmäinen ihminen syntyi, vaan jokainen apinavauva oli aina vähän enemmän ihmisen näköinen ja aina vähän vähemmän apinan näköinen. Näin jatkui kunnes vauvat olivat jo ihan ihmisen näköisiä. Roosa sanoi ymmärtävänsä, mutta kysyi:
"Koska se apina päästettiin häkistä ja koska se muutti kaupunkiin?"
Roosa jatkoi samaan hengenvetoon: "Kun oli mäkiä, keksittiin sukset! Koskas sauvat sitten keksittiin? Koska keksittiin eka kaupunki?"
Tämä ihmisen kehityshistoriaa syväluotaavan pedagogisen vuorovaikutteisen dialogin jälkeen olikin sitten aika pakata kisakassit ja suunnata Hakunilaan Aktiacupia juoksemaan. Hyvää illanjatkoa.
Vältä PKII:sta!
VastaaPoistaÄlä juokse noita pitkiä pk2:lla, se on tuhon tie. Lue uutta Juoksijaa ajatuksella, ja erityisesti Marius Bakkenin maratonohjeet. Norskit eivät jyystä pk2:sta. Aikanaan pärjäsit SM-erikoispitkillä, parina viime vuonna et. Miksi? Yksi perustavaa laatua oleva asia on sinun liian kovat pitkät pk-lenkit. Harjoituta pk1:stä ja anakynnystä, sieltä se vauhti ja jaksaminen tulee.
Kiitos kommentista. Näistä kommentoijista ei aina tiedä on kyseessä provo vai oikea tosissaan kirjoitettu kommentti. Oletetaan, että kyseessä on oikea kommentoija.
VastaaPoistaHyvä, että Juoksija-lehden artikkelit herättävät ajatuksia. Olen tutustunut Bakkenin harjoitteluun jo aiemmin ja täytyy muistaa, että hän 5000 metrin juoksija, joka siirtyi mailerista "pidemmille" matkoille. Lisäksi hänen maratonohjelmansa on tarkoitettu vain kuntoilijoille, ei huipuille.
En aio välttää PK2:sta, koska se on kestävyysurheilijan tärkein tehoalue. Tai no, toiseksi tärkein, koska VK on tärkein, mutta sitä ei voi tehdä joka päivä.
Marius Bakkenin omasta harjoittelusta mielenkiintoisinta on se, että hän juoksi omalla urallaan 5 kertaa viikossa VK-harjoituksen.
- Monday morning - 14 x 1000 meters at around 2:50-3:00, Afternoon 6 x 2000 meters at 6:00-6:05.
- Tuesday - 2xeasy.
- Wednesday - Long threshold session (sometimes sessions such as 10k-5k-3k-2k-1k) making it 16-23 km total.
- Thursday - morning short threshold, Afternoon for 10 x 200 variation of pace 30-26.
- Friday - easy.
- Saturday - Another threshold.
- Sunday - Two easy runs.
Palautuakseen näistä hän juoksi muut harjoitukset kevyttä verryttelyä. Hän juoksi ensimmäisen yli 90 minuutin lenkkinsä uransa ehtoopuolella vai oliko se peräti lopettamispäätöksen jälkeen.
Bakken tajusi sen, että juostaessa aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välillä, kehitetään myös aerobista kestävyyttä, koska energiantuotanto on myös aerobista ja mikä tärkeintä parasta mahdollista aerobista energiantuottoa, koska siitä otetaan kaikki irti toisin kuin liian kevyessä PK1:ssä. Toisin sanoen kehittävät harjoitukset tulisi juosta mahdollisimman kovaa, mutta alle anaerobisen kynnyksen. PK1 on vain palauttavien harjoitusten tehoalue. Vain junioreilla se tehoalue kehittää heidän kestävyyttään, koska heillä on niin vähäinen harjoittelutausta. Seasoned athlete ei PK1:llä enää kehity.
Tällä hetkellä en pysty juoksemaan viittä VK-harjoitusta viikossa. Juoksen vain 3 kpl VK-harjoituksia. Tämän takia loput harjoitukset (4 kpl) juoksen toiseksi parasta vaihtoehtoa eli PK2:sta. Ja koska juoksen PK2:sta, minun ei tarvitse pitää täysin kevyitä päiviä välissä, vaan voin tehdä kehittävän harjoituksen joka päivä. Päivän toinen lenkki on aina todella kevyttä hölkkää.
Pitkät lenkit pitää juosta kovaa, jos haluaa pärjätä pitkissä kisoissa. Hitaat pitkät lenkit kehittävät vain oikein nuoria junioreita tai puutteelisesti harjoitelleita aikuisia. Se, että olen joutunut keskeyttämään kahtena edellisenä vuonna SM-erikoispitkän, on johtunut ulkourheilullisista terveysongelmista, ei liian kovista pitkistä lenkeistä. Väittäisin ennemminkin niin päin, että pari peräkkäistä helppoa voittoa ep:llä ovat olleet hyvävauhtisten pitkien lenkkien ansiota. Ja myös sen ansiota, että viivalla eivät ole olleet kaikki Suomen parhaat suunnistajat.