Muukkonen vs Kaktus 0-1

Pitkästä pitkästä aikaa suuntasin ihan oikealle etelänleirille. Olisinkohan ollut välimerellisessä ilmastossa leirillä viimeksi kevättalvella 1999? Olimme päättäneet viettää koko perheen hiihtoloman Espanjassa ja Portugalissa. Minun oli tarkoitus suunnistaa paljon ja saada neljä kovaa kisastarttia. Ehdin juosta vain yhden sprinttikisan Espanjan Punta Umbriassa. Portugalin puolen kilpailut jäivät minulta väliin, koska puolivälissä viikkoa juoksin metsässä päin kaktusta. Kaksi-kolme tuntia törmäyksen jälkeen oikea polvi turposi, minkä jälkeen jouduin kävelemään jalka suorana viisi pitkää ja tylsää päivää. Nyt kaktukseen törmäyksestä on kulunut kuusi päivää ja olen takaisin Suomessa. Pystyin aamulla "juoksemaan" töihin maratoonarin matalaa askellusta. Ei ollut helppoa. Polvi ei taivu vieläkään koukkuun. Ilmeisesti yksi tai useampi kaktuksen piikki on pistänyt syvälle osuen niveleen. Ei pitäisi käydä etelänleirillä, vaan pysyä tiukasti kotona neljän seinän sisällä.

 

 

Toimimme Roosan kanssa Portugalin kisoissa Topiaksen ja Eveliina huoltajina. Topias sanoikin, että minun kannattaisi lopettaa urheilu ja ryhtyä valmentajaksi. Kilpailuiden seuraaminen vierestä, kun itse ei pääse osallistumaan, tuntuu todella pahalta. Harmittaa katsoa, kun toiset lähtevät verryttelemään kohti lähtöpaikkaa ja itse jää maaliviitoituksen varteen seisoskelemaan muiden huoltajien kanssa.

 

Se kilpailu, jonka ehdin Espanjassa juosta, oli suomalaisille sprintin EM-katsastus. Vauhtini ei riittänyt suomalaisten kesken riittävän korkealle. Olin liian hidas. Maalissa olo oli liian tuore ja hyvä, vaikka rata oli helppo ja juoksuvoittoinen. Sprinttiä seuraavana päivänä lihakset olivat kyllä ihan riittävän kipeät todisteeksi siitä, että kroppa ei ollut tottunut kovaan kilpailuvauhtiin ja jatkuviin jarrutuksiin ja kiihdytyksiin. Tässä on selvä kehityskohde kunhan pääsen taas loukkaantumiseni jälkeen ottamaan juoksusta kiinni.

 

Kilpailukausi jatkuu tulevana viikonloppuna Portugalissa maastomatkojen EM-katsastusten parissa. Muutaman työpäivän jälkeen suuntaan siis takaisin Portugaliin. Toivottavasti jalka rupeaa pikkuhiljaa taipumaan vähän koukkuun, että pääsen kilpailemaan. Lisäksi minun pitäisi saada karistettua viikossa kertynyt painonnousu pois.