Juoksuvarusteet kuntoon, Jyrki Sukula!

The Keravanjoki River

Keravalaisen vanhan sanonnan mukaan on keskimääräistä mukavampaa voittaa kuin hävitä. Kerrankin minäkin voitin jotain. Voitin nimittäin huivin Juoksija-lehden lukijakilpailusta. Jee! Pääpalkintona oli auto, eli minä pääsin sitä jo aika lähelle. Tänä vuonna voitin huivin, ensi vuonna kenties bluetoothkuulokkeet. Viisivuotissuunnitelmana on nousta valmennuskirjan voittajien pieneen, mutta arvokkaaseen joukkoon. Ennen eläkkeelle jäämistäni aion voittaa lukijakilpailun auton. Tätä tavoitetta varten minun täytyy juosta paljon. Juoksija-lehden vt. päätoimittajakin juoksi minua vastaan muutama viikko sitten.

SM-erikoispitkää Kytäjällä

Kytäjän ja Usmin metsät olivat maineensa veroiset. Maasto oli raskasta ja vaativaa. Minun kilpailuni sujui ihan ok, kunnes lapikas alkoi painaa, kun matka maaliin oli jäljellä vain 45 minuuttia. Loppuputkella näin vielä Boströmin selän, mutta minulla ei ollut voimia seuraamiseen. Loppumatkan raahustin väsynein jaloin kohti maalia.

 



Tässä vielä näin Boströmin selän

Väsymyksen takia en nähnyt enää kartastakanaa juuri mitään saatikka koodinumeroita rastimääritteistä. Suunnistustaidosta puhuttaessa nostetaan aina esille pelkistäminen ja oleellisen informaation suodattaminen kartalta. Nyt se onnistui hyvin, koska ainoat asiat mitä väsyneillä silmillä näin olivat tiet, isot mäet ja kompassin neula. Ehkäpä siksi suunnistus sujui viimeisillä rastiväleillä hyvin. Toki takaa-ajava letka meni lopussa heittämällä ohi ja sijoitukseni tippui juuri pois palkinnoilta. Ensi vuonna uusi yritys. 

Trail running rantautui Tuusulaankin

Olen silloin tällöin merkinnyt harjoituspäiväkirjaani, että ohjelmassa on ollut nykyään suureen suosioon nousevaa trail runningia. Yleensä olen fiilistellyt tätä uutta keksintöä Hyrylän varuskunnan poluilla, joita olen aiemmin vain tavallisesti juossut 30 vuoden ajan. En ole aiemmin tiennyt, että samoja polkuja olisi voinut myös trail runnata.

Jämi-suunnistus 2014



Hauhon poika veve-hampurilaisen pihvinä Jämin startissa. (Kuva Ilkka Metsälä / IkNV:n kisasivut)

Vaihtoehtoja tarjolla

 

Menneenä viikonloppuna kestävyysurheilijoita hellittiin useilla klassikkotapahtumilla. Samalle viikonlopulle oli sijoitettu Vaarojen maraton Kolilla, Pirkan hölkkä Tampereella ja Jämi-suunnistusmaraton missäs muuallakaan kuin Jämillä. Lisäksi tarjolla olisi ollut perinteinen suunnistuksen Oravatonni Mynämäellä. Kaikki ovat tapahtumia, joihin tekisi mieli osallistua. Joka paikkaan ei kuitenkaan pysty repeytymään, joten arvontapyörää pyörittämällä valitsin Jämin suunnistusmaratonin. Toki se ei ole maratonin mittainen, mutta suunnistettavaa riittää kuitenkin 25 ihqun kilometrin edestä. Koska Jämi juostiin lauantaina, olisi sunnuntaina vielä ehtinyt juoksemaan Pirkkaan tai Oravatonniin. Leikki leikkinä - sunnuntaina jalat olivat niin väsyneet, että en pystynyt tekemään muuta kuin hölkkäämään ja kävelemään kevyesti Oravatonnin rastintarkistuksia ennen kilpailun alkua.